Jäätävää juhannusviikkoa

Ei täällä mökillä sentään lunta sada, mutta navakka pohjoistuuli pisti kyllä epätoivoisesti etsimään villasukkia. 

Yleensä mulla on aina villasukat mukana, jopa Kreikassa. Mutta nyt ei ollut, eikä mökiltä löytynyt muita sukkia kuin miehen rikkinäiset valkoiset tennissukat... Mutta onneksi mukana oli edes yksi sukkalankakerä ja 2 mm pyöröpuikko. Muutahan ei tarvita, paitsi hieman tikuttelua. Ulkona ei oikein pysty neulomaan, kädet menee kohmeeseen. Sen sijaan istuskelin rauhassa tarkkailemassa  mökin rantaan ilmaantunutta uutta tuttavapariskuntaamme. Valittujen palojen lintukirjassa vuodelta 70 ja jotain tämä laji ei Suomeen asti ollut levinnyt. Mutta niin on vain ajat muuttuneet. Rouva söi ja herra tarkkaili. 

 Mutta siis niihin villasukkiin. Luotto-ohjeeni kärjestä aloitettuihin sukkiin on Yarnissiman Spice Man. Perusteellinen kahden euron perusohje ohuelle 4-säikeiselle sukkalangalle ja paljon kokoja. En edes muista, kuinka monet sukat olen tällä ohjeella tehnyt ja niin nämäkin. Lanka on Schoeller&Stahlin Fortissima Socka Cotton Stretch, jota olen jo jonkin aikaa halunnut kokeilla. Pelkästä puuvillastahan ei oikein käyttökelpoista sukkaa tahdo saada, mutta kun sekaan laitetaan vähän villaa, polyamidia ja vielä polyesteriä, niin sitten aletaan olla jäljillä. Tämän langan kohdalla joustavuus tulee myös langan voimakkaasta ja pyöreästä kierteestä.

 Olisi kyllä kiva saada nämä jalkaan ja pian, sillä on tämä juhannusviikko sen verran jäätävä.  Hyvää juhannusta kaikille! Neulokaa lämpimiksenne vaikkapa...villasukkia :-)

Juhannusaattoiltana valmistuivat ja oikein kivat ja napakat sukat sain. Tykkään näistä Spice Manin nurjalla korostetuista ja kierretyillä silmukoilla korostetuista kiiloista. Pikkuekstra perussukissa.

Lanka: Schoeller&Stahl Fortissima Socka Cotton Stretch
Malli: Spice Man by Yarnissima

Jämälankasäärystimet

Jokainen, joka on joskus neulonut Rowanin Felted Tweedistä, tietää sen olevan paitsi ihana lanka, myös varsin riittoisa ja koska se on mitä parhain kirjoneulelanka upeine sävyineen, niin jämänyttyröitä kertyy. Myös minulle ja etenkin tuon aiemmin esitellyn villatakkiprojektin jälkeen. Aina silloin tällöin olen niitä "järjestellyt" ja miettinyt, mitä niistä saisi aikaiseksi. Sävyt eivät tuota ongelmia, koska mielestäni Felted Tweedin kaikki sävyt sopivat ristiin rastiin toistensa kanssa.

Säärystimille on ollut tarvetta. Neuloin yhdet pitsineuleiset ohuesta alpakasta, mutta valitettavasti alpakka oli tässä tapauksessa liian laskeutuva lanka. Säärystimet nimittäin laskeutuvat liian hanaksti ruttuun nilkkoihin. Sitten silmiini osuivat Rowanin sivuilta nämä Stroma-säärystimet. Ryntäsin varastolleni, vaihtelin hiukan väritystä sen mukaan, mitä omista varastoista löytyi ja tietenkin sen mukaan, mikä sopii noiden rakkaiden Uggieni kanssa. Ne nimittäin pelastivat pari vuotta sitten minut takuuvarmalta varvasamputaatiolta hyytävän kylmässä maaliskuisessa Lontoossa.

Vaikka innokas looppaaja olenkin, säärystimet (kuten muutkin kapeahkot pyöröneuleet) neulon mieluiten 40 cm:n pyöröllä. Mielestäni se on paras tapa saada lankajuoksut tarpeeksi kiristymättömiksi. Vielä kun kääntää neuleen nurinpäin niin lankajuoksut venyvät vielä lisää ihan luonnostaan. Tämä kikka on käyttökelpoinen etenkin kapeissa pyöröneuleissa kuten hihoissa ja säärystimissä. Opin sen neuloessani Kate Davisien Boreal-paitaa, jossa lankajuoksut ovat välillä tosi pitkiä. Kannattaa kokeilla siis.

Välttääkseni yhden säärystimen syndroomaa (onhan sellainenkin kai?) neulon molempia samaan aikaan raita kerrallaan. Kesken ovat siis vielä, mutta etenevät...