Kirjoneuletta kerrakseen

Tämä työ eteni hitaasti, oli välillä telakalla, eteni taas ja valmistui lopultakin 

kesähelteillä. Mielitekona on ollut jo pitkään kokeilla Felted Tweediä juuri tällaiseen kirjoneuleeseen. Ja sehän toimi mainiosti, sanoisin jopa että täydellinen lanka kirjoneuleisiin., juuri sopivalla tavalla takertuva ja helposti kauniiksi kirjoneulepinnaksi neuloutuva. 

Malli: "Orkney" Rowan Knitting & Crochet magazine 52
Lanka: Felted Tweed
Menekki: 700 gr ( kerä per sävy, paitsi Camel 2 kerää)
Puikot: 3 mm ja 2½ mm  (kun en neulo kireää)

Orkney on hyvin suunniteltu malli. Siinä ei yhtä raitaa lukuun ottamatta ole usempaa kuin kahta väriä samalla rivillä. Lankajuoksut pysyvät sopivina, useimmiten maksimissaan viiden silmukan suuruisina. Vaikka työ eteni hitaasti, niin mielenkiinto pysyi kuitenkin yllä sopivan levyisten kirjoneuleraitojen ansiosta. Toisaalta pääteltävää riitti...En jättänytkään sitä langanpätkäviidakkoa yhteen putkeen pääteltäväksi vaan tein sitä samalla työn edetessä.

Koko M on omille nykymitoille hieman liian nafti tuosta rinnanympäryksen kohdalta, mutta mallinuken ihannemitoille sopii kuin valettu :-) Kuvaussession (jos sitä nyt siksi voi sanoa) keskeyttivät yllättävän matalalla yli lentäneet ja ihan kamalaa mekkalaa pitävät hornetit.

Mitä tekisin sitten toisin, jos tällä kokemuksella aloittaisin uuden Orkneyn? Ainakin jättäisin sivusaumat pois eli yhdistäisin takakappaleen ja etukappaleet yhdeksi kappaleeksi. Joku oli tehnyt tämän pyörönäkin ja leikannut sitten edestä hiha-aukoista auki. Uusimmassa Rowanin Knitting & Crochet Magazinessa on muuten ihan monipuolinen hyvillä kuvilla varustettu artikkeli tästä steekkauksesta. Ja lisäisin kyllä hieman pituutta, mutta on tämä ihan ok näinkin.

Loppuun totean vanhan viisauden, että hyvällä viimeistelyllä voi pelastaa keskinkertaisenkin työn, mutta huonolla viimeistelyllä pilata hyvänkin työn. Joten sen viimeistelyn kanssa kannattaa malttaa. Minä kastelen melkein kaikki valmiit neulekappaleet,pingottelen mittoihinsa  ja annan kuivua.

Kyllä tämä hieno on ja Felted Tweed mahtava lanka. Ei muuta lisättävää.

Laiturin nokassa

Mökillä laiturilla tai laiturin nokassa on hyvä rauhoittua. Ja onhan vielä kesää jäljellä, ainakin vähän.

Olen saanut vihdoinkin alulle Veera Välimäen Still Light -tunikan. Langat kyllä jemmasin jo pari vuotta sitten Malabrigo Sockista. Sävy on Tiziano Red ja vasta nyt huomasin, että yksi vyyhti viidestä on selvästi vaaleampi kuin muut neljä. Vähän nyt jännittää, että mihin nuo neljä riittävät ja miten sitten saan sen yhden vaaleamman tähän sopimaan, jos sitä tarvitsen. Alustavasti olen miettinyt, että ainakin taskupussit voisi tehdä siitä vaaleammasta. Ja ehkä helmaan ja hihansuihin voisi häivytellä tummemman sävyn kanssa vuorotellen. Olen jo muutenkin vyyhdin vaihtokohdassa ottanut seuraavan vyyhdin käyttöön jo ennen edellisen loppumista ja neulonut kahta vyyhtiä vuorotellen kerroksittain. Näissä käsinvärjätyissä kun se värin vaihtumiskohta voi olla selvä, vaikka olisivatkin samasta "padasta" kotoisin. Nyt on toinen vyyhti menossa ja palaan tähän projektiin vielä myöhemmin.

Mutta koska tuossa Still LightissA sileää oikeaa silmukkaa neulotaan pyörönä, niin että pää menee sekaisin, en välipalana malttanut olla aloittamatta Regian uudesta Zoofari Color -lajitelmasta tiikerisukkia. Suosittuja ovat olleet, sillä pari sävyä loppui alle aikayksikön:-) Harmi, että ainakaan toistaiseksi näitä ei voi tilata sävy kerrallaan. Jotkut Regian lajitelmat (esim. Kaffe Fassett ja Garden Effects) ovat jääneet elämään yksittäisinä sävyinäkin, joten tämän suhteen toivon samaa. 

Kissakin on näköjään sävy sävyyn langan kanssa.  Olisipa siellä lajitelmassa ollut sävy kissa Lilli:-)

Kiva, että tänne on ilmaantunut lukijoita. Villanlämpöiset tervetulotoivotukset!

Vihdoinkin!

Siis saan tämän blogin alulle...Välillä kuvittelen olevani nopea käänteissäni, välillä sitten taas huomaan olevani tuskastuttavan hidas perushämäläinen:-)

Mutta tuo vihdoinkin-huudahdus liittyy tässä ensimmäisessä postauksessa ennen kaikkea siihen, että vihdoinkin on saatavilla 50 cm:n pyöröpuikkoja. On näitä varmaan joku muukin kuin minä kaivannut. Voihan myös olla, että joku tykkää 40 cm:n pyöröistäkin (minä en), mutta tähän astihan ne ovat olleet se perinteinen pipomitta ja myös ihan vastasyntyneiden pyöröneuleiden mitta. Harvalla kun on pää yli 60 cm ja vauvallekin se alkaa olla pyörönä liikaa. 40 cm:n pyörö on ikävän lyhyt ja raskas käsillekin. 50 cm:n pyörö olisi siis täydellinen mitta ainakin näihin edellä mainittuihin. Jos ei sitten satu kuulumaan looppaajiin, mikä tietysti muuttaa kaiken:-)

Addilta on kyllä ollut saatavilla 50 cm:n pyöröjä, mutta vain erityistilauksesta ja jopa puolen vuoden toimitusajalla. Joskun niitä tilasin ja hyviksi totesin. Mutta sitten jätin tilaamatta, kun toimitusajat venyivät turhan pitkiksi.

Mutta tänä syksynä Knitpro on  lisännyt tämän mitan sekä kiinteisiin pyöröihin että myös kaapeleihin. Puikko-osa on kiinteissä pidempi kuin 40 cm:ssä, joten kaapeliinkin käyvät ihan ne normaalimittaiset pyörökärjet. Tämä voi olla ehkä pieni askel ihmiskunnalle, mutta iso askel meille neulojille;-)