Jäätävää juhannusviikkoa

Ei täällä mökillä sentään lunta sada, mutta navakka pohjoistuuli pisti kyllä epätoivoisesti etsimään villasukkia. 

Yleensä mulla on aina villasukat mukana, jopa Kreikassa. Mutta nyt ei ollut, eikä mökiltä löytynyt muita sukkia kuin miehen rikkinäiset valkoiset tennissukat... Mutta onneksi mukana oli edes yksi sukkalankakerä ja 2 mm pyöröpuikko. Muutahan ei tarvita, paitsi hieman tikuttelua. Ulkona ei oikein pysty neulomaan, kädet menee kohmeeseen. Sen sijaan istuskelin rauhassa tarkkailemassa  mökin rantaan ilmaantunutta uutta tuttavapariskuntaamme. Valittujen palojen lintukirjassa vuodelta 70 ja jotain tämä laji ei Suomeen asti ollut levinnyt. Mutta niin on vain ajat muuttuneet. Rouva söi ja herra tarkkaili. 

 Mutta siis niihin villasukkiin. Luotto-ohjeeni kärjestä aloitettuihin sukkiin on Yarnissiman Spice Man. Perusteellinen kahden euron perusohje ohuelle 4-säikeiselle sukkalangalle ja paljon kokoja. En edes muista, kuinka monet sukat olen tällä ohjeella tehnyt ja niin nämäkin. Lanka on Schoeller&Stahlin Fortissima Socka Cotton Stretch, jota olen jo jonkin aikaa halunnut kokeilla. Pelkästä puuvillastahan ei oikein käyttökelpoista sukkaa tahdo saada, mutta kun sekaan laitetaan vähän villaa, polyamidia ja vielä polyesteriä, niin sitten aletaan olla jäljillä. Tämän langan kohdalla joustavuus tulee myös langan voimakkaasta ja pyöreästä kierteestä.

 Olisi kyllä kiva saada nämä jalkaan ja pian, sillä on tämä juhannusviikko sen verran jäätävä.  Hyvää juhannusta kaikille! Neulokaa lämpimiksenne vaikkapa...villasukkia :-)

Juhannusaattoiltana valmistuivat ja oikein kivat ja napakat sukat sain. Tykkään näistä Spice Manin nurjalla korostetuista ja kierretyillä silmukoilla korostetuista kiiloista. Pikkuekstra perussukissa.

Lanka: Schoeller&Stahl Fortissima Socka Cotton Stretch
Malli: Spice Man by Yarnissima

Jämälankasäärystimet

Jokainen, joka on joskus neulonut Rowanin Felted Tweedistä, tietää sen olevan paitsi ihana lanka, myös varsin riittoisa ja koska se on mitä parhain kirjoneulelanka upeine sävyineen, niin jämänyttyröitä kertyy. Myös minulle ja etenkin tuon aiemmin esitellyn villatakkiprojektin jälkeen. Aina silloin tällöin olen niitä "järjestellyt" ja miettinyt, mitä niistä saisi aikaiseksi. Sävyt eivät tuota ongelmia, koska mielestäni Felted Tweedin kaikki sävyt sopivat ristiin rastiin toistensa kanssa.

Säärystimille on ollut tarvetta. Neuloin yhdet pitsineuleiset ohuesta alpakasta, mutta valitettavasti alpakka oli tässä tapauksessa liian laskeutuva lanka. Säärystimet nimittäin laskeutuvat liian hanaksti ruttuun nilkkoihin. Sitten silmiini osuivat Rowanin sivuilta nämä Stroma-säärystimet. Ryntäsin varastolleni, vaihtelin hiukan väritystä sen mukaan, mitä omista varastoista löytyi ja tietenkin sen mukaan, mikä sopii noiden rakkaiden Uggieni kanssa. Ne nimittäin pelastivat pari vuotta sitten minut takuuvarmalta varvasamputaatiolta hyytävän kylmässä maaliskuisessa Lontoossa.

Vaikka innokas looppaaja olenkin, säärystimet (kuten muutkin kapeahkot pyöröneuleet) neulon mieluiten 40 cm:n pyöröllä. Mielestäni se on paras tapa saada lankajuoksut tarpeeksi kiristymättömiksi. Vielä kun kääntää neuleen nurinpäin niin lankajuoksut venyvät vielä lisää ihan luonnostaan. Tämä kikka on käyttökelpoinen etenkin kapeissa pyöröneuleissa kuten hihoissa ja säärystimissä. Opin sen neuloessani Kate Davisien Boreal-paitaa, jossa lankajuoksut ovat välillä tosi pitkiä. Kannattaa kokeilla siis.

Välttääkseni yhden säärystimen syndroomaa (onhan sellainenkin kai?) neulon molempia samaan aikaan raita kerrallaan. Kesken ovat siis vielä, mutta etenevät...

Pitkäksi meni taas

Heikkouteni ovat ilmiselvästi pitkät sukat, vaikka totuuden nimissä eipä niillä ihan kauheasti käyttöä ole ollut. Mutta ei haittaa, sillä niitä on hauska tehdä ja mitä ohuemmasta langasta, sen parempi;-)

Olen jo keväästä asti silitellyt Rowanin uusia Fine Art -sukkalankoja, mutta jotenkin  nuo sinänsä tosi kauniit sävyt tuntuivat keväällä vähän tummilta ja syksyisiltä. Sielu kun huusi aurinkoa. Mutta kun syksyllä bongasin Rowanin Facebook-sivuilta nämä Marie Wallinin Ibis-sukat, niin oli ihan pakko laittaa ne puikoille. Ja nythän syksyiset sävyt ovat täydellisiä. No, nämähän eivät ole edes polvisukat, vaan nyt mennään jo yli polven. Malli löytyy Rowanin Fine Art -kirjasta, jota löytyy verkkokaupastakin (sisältää muitakin kivoja projektia tälle langalle) Raidoitukseen on käytetty kolmea sävyä, joten kyllähän näille hintaa tulee. Toisaalta jäljelle jäi yhteensä 120 gr, joten niistä halutessaan vielä vaikka mitä.

Malli:Ibis by Marie Wallin
Puikot: 2,25 mm
Lanka: Rowan Fine Art
Sävyt: 306,307 ja 303

Fine Artin koostumus villaa, mohairia, silkkiä ja vahvikepolyamidia tekee sen, että näissä sukissa on tosiaankin sellaista silkkisukan tuntua. Vai onko se sitten tuo pituus, joka sen vaikutelman saa aikaan. Joka tapauksessa ihana lanka neuloa ja kyllähän näistä hienot tuli. Jopa tiimalasikantapääkin lyhennetyin kerroksin onnistui hyvin. Seuraavaksi neulon varmaan käsin sukkahousut:-D

Ja jos tuntuu, että jos ei nyt kuitenkaan ihan näin pitkiä tai näin kalliita, niin Tekstiiliteollisuuden sivuilta löytyy mainio polvisukan ohje Teeteen Pallas-langalle, joka on hinta/laatusuhteeltaan erinomaisen hyvä sukkalanka. Näilläkin pääsee pitkien sukkien tunnelmaan.

Tunnusta väriä

Kuka mitäkin fanittaa, joten tunnustan tässä heti alkuun, että meillä fanitetaan Tampereen Ilvestä. Tampereella kun ollaan, niin monesti olen asiakkaan kanssa etsinyt lankahyllyistä erityisesti juuri sitä oikeaa oranssia, oikeaa vihreää jne. Nämä tamperelaiset jääkiekkoseurat eivät ole sävyiltään helpoimmasta päästä. Paljon helpompaa olisikin Turussa, myönnän;-)

Tänä syksynä Sandnesin Smartin värikartalle ilmestyi pitkästä aikaa uutena sävynä ihan perusvihreä 8264, joka näytti passelilta Ilves-pipon pohjaväriksi. Siitä sitten tekaisin tällaisen 70-luvun muotipipon Dropsin lippupipon ohjeella. Harmi vaan, että tuo omista varastoista löytynyt Smartin voimakkaampi maissinkeltainen on jo lopetettu sävy, mutta hieman vaaleampi keltainenkin käynee.

Pipo neulotaan poikittain lyhennetyillä kerroksilla ja reunasta saadaan napakampi, kun kaksi silmukkaa neulotaan mennen tullen 2-kertaisella langalla. Hauska pikku väliprojekti ja lankaakin jäi sen verran, että taidan neuloa lopuista vielä lapaset.

Malli: Drops 110-46
Lanka: Sandnes Smart tai Drops Karisma
Puikot: 4 mm

Mallin ilmeestäkin sen jo huomaa, että Ilveksen kausi on alkanut lupaavasti.

Still light eli alkusyksyn tunnelmia

Lupasin palata Still Light -tunikaan, kunhan saan sen ensin valmiiksi. No, nyt se on valmis ja hyvähän siitä tuli. Usein kuulee valitettavan, että niitä langannyttyröitä tuntuu jäävän ja kertyvän (tosin ihan yhtä usein se lanka loppuukin kesken ja pahimmassa tapauksessa edes koko lankaa saati sitten värjäyserää ei enää löydy), niin tästä ei jäänyt senttiäkään yli, eikä se oikeastaan loppunut edes kesken. Tai no, taskupussit jäivät pari senttiä lyhyemmäksi kuin mallissa, mutta se ei varsinaisesti haittaa. 

Malli: Still Light (Veera Välimäki)
Lanka: Malabrigo Sock
Sävy: Tiziano red
Puikot: 3 mm
Menekki: 400 gr

Malabrigo Sockia en ollut aiemmin neulonut. Langat olin toki jemmannut jo aikoja sitten, mutta jostain syystä olin vain lykännyt koko projektia. Ajattelin, että tässä menee ikuisuus... Turhaan siirsin, sillä tämä valmistui yllättävän nopeasti ja helposti. En yhtään ihmettele tämän suosiota. Jotkut ovat neuloneet näitä jo useammankin. Lanka on ihan mahtavaa ja jopa tällainen herkkä atoopikko kestää sitä jopa paljaalla iholla. Käyttöneule siis. Onneksi Malabrigo Sockia pitäisi taas kohta olla maahantuojalla saatavilla.

Ja siinä vaiheessa, kun alkoi liikaa haukotuttamaan pelkän sileän pisteleminen, niin neuloin rakkaalle ukolleni välipalaksi parin tiikerisukkia. Lanka on Regian uudesta Zoofari-lajitelmasta ja ihan perussukat Magic loopaten kaksi sukkaa kerralla Regian sukkataulukkoa apuna käyttäen. Niistä tuli siis tällaiset.

Lanka: Regia 4 fach Zoofari Color

Ja nyt olen sitten taas sortunut neulomaan polvisukkia, tai oikeastaan ylipolven sukkia, vaikka en niitä edes käytä. Niistä myöhemmin, sillä lanka on ohutta ja varret pitkät:-D

Kirjoneuletta kerrakseen

Tämä työ eteni hitaasti, oli välillä telakalla, eteni taas ja valmistui lopultakin 

kesähelteillä. Mielitekona on ollut jo pitkään kokeilla Felted Tweediä juuri tällaiseen kirjoneuleeseen. Ja sehän toimi mainiosti, sanoisin jopa että täydellinen lanka kirjoneuleisiin., juuri sopivalla tavalla takertuva ja helposti kauniiksi kirjoneulepinnaksi neuloutuva. 

Malli: "Orkney" Rowan Knitting & Crochet magazine 52
Lanka: Felted Tweed
Menekki: 700 gr ( kerä per sävy, paitsi Camel 2 kerää)
Puikot: 3 mm ja 2½ mm  (kun en neulo kireää)

Orkney on hyvin suunniteltu malli. Siinä ei yhtä raitaa lukuun ottamatta ole usempaa kuin kahta väriä samalla rivillä. Lankajuoksut pysyvät sopivina, useimmiten maksimissaan viiden silmukan suuruisina. Vaikka työ eteni hitaasti, niin mielenkiinto pysyi kuitenkin yllä sopivan levyisten kirjoneuleraitojen ansiosta. Toisaalta pääteltävää riitti...En jättänytkään sitä langanpätkäviidakkoa yhteen putkeen pääteltäväksi vaan tein sitä samalla työn edetessä.

Koko M on omille nykymitoille hieman liian nafti tuosta rinnanympäryksen kohdalta, mutta mallinuken ihannemitoille sopii kuin valettu :-) Kuvaussession (jos sitä nyt siksi voi sanoa) keskeyttivät yllättävän matalalla yli lentäneet ja ihan kamalaa mekkalaa pitävät hornetit.

Mitä tekisin sitten toisin, jos tällä kokemuksella aloittaisin uuden Orkneyn? Ainakin jättäisin sivusaumat pois eli yhdistäisin takakappaleen ja etukappaleet yhdeksi kappaleeksi. Joku oli tehnyt tämän pyörönäkin ja leikannut sitten edestä hiha-aukoista auki. Uusimmassa Rowanin Knitting & Crochet Magazinessa on muuten ihan monipuolinen hyvillä kuvilla varustettu artikkeli tästä steekkauksesta. Ja lisäisin kyllä hieman pituutta, mutta on tämä ihan ok näinkin.

Loppuun totean vanhan viisauden, että hyvällä viimeistelyllä voi pelastaa keskinkertaisenkin työn, mutta huonolla viimeistelyllä pilata hyvänkin työn. Joten sen viimeistelyn kanssa kannattaa malttaa. Minä kastelen melkein kaikki valmiit neulekappaleet,pingottelen mittoihinsa  ja annan kuivua.

Kyllä tämä hieno on ja Felted Tweed mahtava lanka. Ei muuta lisättävää.

Laiturin nokassa

Mökillä laiturilla tai laiturin nokassa on hyvä rauhoittua. Ja onhan vielä kesää jäljellä, ainakin vähän.

Olen saanut vihdoinkin alulle Veera Välimäen Still Light -tunikan. Langat kyllä jemmasin jo pari vuotta sitten Malabrigo Sockista. Sävy on Tiziano Red ja vasta nyt huomasin, että yksi vyyhti viidestä on selvästi vaaleampi kuin muut neljä. Vähän nyt jännittää, että mihin nuo neljä riittävät ja miten sitten saan sen yhden vaaleamman tähän sopimaan, jos sitä tarvitsen. Alustavasti olen miettinyt, että ainakin taskupussit voisi tehdä siitä vaaleammasta. Ja ehkä helmaan ja hihansuihin voisi häivytellä tummemman sävyn kanssa vuorotellen. Olen jo muutenkin vyyhdin vaihtokohdassa ottanut seuraavan vyyhdin käyttöön jo ennen edellisen loppumista ja neulonut kahta vyyhtiä vuorotellen kerroksittain. Näissä käsinvärjätyissä kun se värin vaihtumiskohta voi olla selvä, vaikka olisivatkin samasta "padasta" kotoisin. Nyt on toinen vyyhti menossa ja palaan tähän projektiin vielä myöhemmin.

Mutta koska tuossa Still LightissA sileää oikeaa silmukkaa neulotaan pyörönä, niin että pää menee sekaisin, en välipalana malttanut olla aloittamatta Regian uudesta Zoofari Color -lajitelmasta tiikerisukkia. Suosittuja ovat olleet, sillä pari sävyä loppui alle aikayksikön:-) Harmi, että ainakaan toistaiseksi näitä ei voi tilata sävy kerrallaan. Jotkut Regian lajitelmat (esim. Kaffe Fassett ja Garden Effects) ovat jääneet elämään yksittäisinä sävyinäkin, joten tämän suhteen toivon samaa. 

Kissakin on näköjään sävy sävyyn langan kanssa.  Olisipa siellä lajitelmassa ollut sävy kissa Lilli:-)

Kiva, että tänne on ilmaantunut lukijoita. Villanlämpöiset tervetulotoivotukset!